EE blogi
 Muista ajatella hiilijalanjälkeä |
Energia Expertin blogi tulee käsittelemään kaikkea energiatehokkuuteen liittyviä asioita/tiedon jyväsiä kronologisessa järjestyksessä.
31.1.2012 Tammikuun paukkupakkset ovat saapuneet. Jos miettii lämpöpumppusovellusta niin nyt on hyvä kurkata kuinka kuumaa vettä menee lämmönjakoon. Se on yksi hyvä lähtökohta laitteiston valinnassa, tosin jos löytyy lämmönsäädin niin siitä voidaan katsoa korkein menoveden lämpötila vaikka kesällä. Tänään aamulla mittari näytti -20C, kun lähdin työmaalle. Tein havainnon joka ei ammattilaista lämmitä. Näin useissa taloissa pitkät jaapuikot räystäällä ja jopa osin paljaita kattoja. Jos kovilla pakkasilla räystäiltä roikkuu jääpuikot niin voi olla varma, että talon eristykselle pitäisi tehdä jotain. Leikkisästi ajattelin, että jääpuikkoa voitaisiin käyttää mittarina. Mikäli jääpuikko on 10cm pitkä niin harakoille lämpöä menee 5% ja 50cm pitkästä puikosta voi ajatella menevän 25%:ia eli 2cm ja 1% olisi asteikko. Tämän kaavan tieteellisyydestä/tarkkuudesta en mene takuuseen, mutta eristykset kannattaa laittaa kuntoon. Nyt on myös hyvä kurkata maalämpöpumpun näyttöön. Onko sähkövastus päällä vai ei. Siitä on hyvä nähdä onko osa- vai täystehomitoitus. Molemmissa on omat hyvät puolensa. -Mikko-
3.1.2012. Hyvää uutta vuotta toivottaa koko EE:n väki. Vuosi vaihtui sekä polttoaineiden, varsinkin dieselin hinta nousi. Nyt on syytä tarkastella kulutustottumuksia. Voisiko kauppaan mennä kävellen entä voisiko kodin lämpötilaa laskea asteella? Verotus ohjaa kulutustottumuksia. Tupakan ja viinan hinta nousi myös, mutta niiden käyttäjät hakevat mm. Virosta "edullisempia" tuotteita. Moniko laskee matkan kustannukset? Yksityishenkilö ei voi hakea halvempaa lämmitysenergiaa naapurimaista, ainoastaan sen mitä auton tankkiin mahtuu. Kannattaako lähteä merta edemmäs kalaan, jos ratkaisu on lähempänä kuin arvata saattaa. Maassa ja ilmassa on loputtomasti energiaa. Jos niitä ei vielä pumpata energiaa talteen niin idea on ainakin syytä laittaa hautumaan mietintämyssyyn. Ei tarvitse olla ennustaja, jotta voi ymmärtää verotuksen rankaisevan fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
18.12.2011 Uuden lämmitysjärjestelmän mitoitus ei ole läpihuutojuttu. Ennen öljykattilan tilalle vaihdettiin uusi ja sillä hyvä. Harvoin omakotitaloon mitoitettiin sopiva kattila ja poltin. Mitoitus oli lähinnä sama kuin naapurissa. Nykyään maalämpö mitoitetaan huomattavasti tarkemmin. Palapeli koostuu useasta palasesta. Vanhassa omakotitalossa lähtökohtana voidaan pitää vuosikulutusta. Mikäli tässä vaiheessa ei kerrota totuutta maalämpöasiantuntijalle niin se voi kolahtaa omaan nilkkaan. Yleensä öljynkulutusta vähätellään, mutta kokenut kaveri osaa kyllä räknätä ettei kaikki palaset ole kohdillaan. Siinä vaiheessa, kun mitoituksia lasketaan huomataan yleensä ettei kaikki täsmää. Asunnon ikä, neliöt, kuutiot, kulutus, eristeet, menoveden lämpötila, säävyöhyke, asuinkerrokset, lisälämmönlähteet jne. Mikäli näissä menee yksi osa ristiin niin hälytyskellot soi. Kaikkien tietojen pitäisi olla mahdollisimman tarkkoja, jotta saadaan optimaalinen laitekokoonpano valittua. Pitää muistaa, että takkaa eikä ilmalämpöpumppua voida laskea mukaan, kun tehdään mitoitusta. Kun saadaan huipputeho laskettua niin aletaan määrittelemään laitetta sekä kaivoa. Kaivon mitoitukseen vaikuttavat mm. lämpökaivon huipputeho, lämpökaivon vuosituotto, mlp jäähdytysteho, asunnon lämmityksen huipputeho. Tässä vaiheessa määritellään osa/täystehomitoitus. Mitoitus riippuu kohteesta sekä koulukunnasta. Pitää kuitenkin muistaa, että maalämpö saa käydä sähkövastuksilla. Mikäli asunnon lämmityksen huipputeho on esim. -29C-asteessa 8kW ja pumppu antaa 8kW niin sähkövastukset kytkeytyvät päälle, kun veden kulutus alkaa. Käyttövesivaraajan koko ja toimintaperiaate vaikuttaa oleellisesti ns. suoransähkön määrään. 8kW asuntoon saadan huipputehoksi vaikka 12kW, jos avataan kaikki suihkut jne auki. Käyttövesi muodostaa aina rajun piikiin huipputehoon. Rivi-ja kerrostaloissa käyttöveden kulutus ja kierto on äärimmäisen tärkeää laskea oikein. -Mikko-
9.12.2011. Usein tulee törmättyä vastakkaisasetteluun maalämpö-/ilma-vesilämpöpumppu. On tärkeää ymmärtää, että 6kW maalämpö on selvästi eri asia kuin 6kW ilma-vesilämpöpumppu. Maalämmön hyötysuhde ja lämmitysteho pysyy lähes samana ympäri vuoden, kun taas ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde ja lämmitysteho laskee olennaisesti mentäessä pakkasasteille. esim 11kW ilma-vesipumpun hyötysuhde -15 asteen pakkasessa n.2.3(cop) ja lämmitysteho on n. 5.5kW +35C menoveden lämpötilalla. Ilma-vesilämpöpumppu sammuu yleensä -25C asteessa, mutta sähkövastuksia tarvitaan mukaan jo huomattavasti aiemmin.
6kW maalämpöpumppu tuottaa 6kW lämmitystehoa lähes koko vuoden. Keruupiirin lämpötila laskee kevääseen mennessä, mutta sillä ei ole niin radikaalia vaikutusta kuin ulkolämpötillalla, joka on ratkaisevaa ulkoilmalämpöpumpuille. Voidaankin järkiperustein ajatella, jos maalämpöä ei voida asentaa niin kakkosvaihtoehto on ilma-vesilämpöpumppu. Laadukkaan ja oikein mitoitetun ilma-vesilämpöpumpun hankintahinta ei ole oleellisesti maalämpöä edullisempi. Kotitalousvähennysten ja energia-avustusten jälkeen maalämpö on jo edullisempi kuin ilma-vesilämpöpumppu. -Mikko-
10.11.2011. Lämmityskausi on käynnistynyt. Nyt on syytä olla silmät ja korvat tarkkana miten lämmityslaitteet toimivat. Koska öljypoltin on huollettu? Mikäli öljypolttimen huollon jättää väliin niin se saattaa koitua kalliiksi. Pahimmassa tapauksessa kovalla pakkasella kattila/poltin pettää. Yleensä kesällä ihmisten kuulee sanovan:"hyvinhän toi toimii". Pitää muistaa, että kesällä lämmityslaitetta ei kuormiteta juuri ollenkaan. Huonossa tapauksessa kattila on tehnyt käyttöveden sähköllä koko kesän ajan. Onko ilmalämpöpumppua huollettu? Ilmalämpöpumppu niin kuin kaikki muutkin mekaaniset laitteet tarvitsevat aika ajoin huoltoa. Pitkä penni saattaa säästyä, kun kylmäkalle tarkastaa kylmäaineet/paineet sekä puhdistaa sisä-ja ulkoyksikön kennostot. Mikäli kenno on tukossa niin laitteen hyötysuhde laskee. Lämpöä luovuttava pinta-ala on pienentynyt tai lika estää lämmön siirtymistä. Sisäyksikön suodattimet olisi syytä putsata vähintään kerran kuukaudessa. Ulkona liikkuessa voi aina tarkastaa onko ulkoyksikön kennosto puhdas. Näin syksyisin sinne voi kertyä lehtiä jne.. Sanomattakin on selvää, että voitte aina soittaa meille ja kysyä neuvoa miten laitteita kannattaa huoltaa, toki voimme tarjota myös huoltopalvelun. -Mikko-
1.11.2011 Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhteesta(50-85%) muistetaan aina kysyä. Helposti huippu- ja vuosihyötysuhde menee sekaisin. Valmistajan antamaa hyötysuhdetta ei voida pitää vuosihyötysuhteena joka on selvästi pienempi. Tärkeää olisi huoltaa myös LTO-konetta. Autoa muistetaan huoltaa joka vuosi, mutta IV-kone ja kanavat helposti unohdetaan. Jos kanavat, suodattimet ja kenno ovat likaisia niin vuosihyötysuhde romahtaa. Lämmönsiirtimen pinnalle kerääntyvä pöly ja rasva hankaloittavat lämmön talteenottamista poiskanavasta. Asentajamme ovat törmänneet LTO-koneisiin joille ei ole tehty mitään kymmeneen vuoteen. Pahimmissa tapauksissa olemme joutuneet vaihtamaan kennon uuteen. IV-koneen suodattimiakin olisi syytä vaihtaa kahdesti vuodessa. -Mikko-
27.10.2011 Nykyään ihmiset tietävät lämmityskulutuksensa kWh-tasolla, kiitos maalämpöpumppujen. Ennen vuosikulutusta spekuloitiin satojen öljylitrojen perusteella. Kulutustottumuksia on usein syytä miettiä. esim 15min lämmin suihku n.5.6kWh. Mikäli suihkuttelijoita on neljä kulutus kasvaa 22.4kWh:iin. Vertailuksi voidaan asettaa auton sisätilalämmitin 800W. Autoa saa lämmittää 7h, jotta kulutus vastaa yhden henkilön suihkuttelua. Jos nauttii pitkistä suihkuista niin yhden henkilön vuosikulutus on n.2000kWh. Sama muutettuna euroiksi 245e! Auton lämmitystä säädellään kellokytkimellä, mutta ei suihkuaikoja. Leikillisesti voidaan ajatella pitäisikö suihku kytkeä kellokytkimen taakse;) -Mikko-